Kuvituskuva - Turun yliopiston sisäänpääsyprosentit

Sisäänpääsyprosentit Turun yliopistossa

Turun ylioppilaslehdessä julkaistiin maaliskuussa 2014 juttu, jossa visualisoin, miten vaikea on päästä sisään Turun yliopiston eri oppiaineisiin. Matalimmalla olevissa oppiaineissa oli vuonna 2013 tiukin seula. Korkeimmalla olleeseen matematiikaan hyväksyttiin lähes joka toinen hakija. Punainen, sininen ja musta laikka kertovat siitä, onko sisäänpääsyprosentti vaihdellut voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vähiten vaihtelua oli sellaisissa aineissa, joihin oli vaikea päästä.

Turun yliopiston sisäänpääsyprosentti kuvana

 

Psykologian opiskelijavalinta on tiukin

(Turun ylioppilaslehti, maaliskuu 2014)
Vaikein on päästä lukemaan yhteiskuntatieteitä, helpoin matemaattisluonnontieteellisiä aineita Turun yliopistossa. Tämä selviää Tylkkärin tilastosta, joka perustuu Turun yliopiston hakijatilastoihin. Oppiaineiden välillä on isoja eroja tiedekunnissa. Esimerkiksi ranskan kieltä pääsee opiskelemaan joka kolmas hakija ja arkeologiaa vain joka kahdeskymmenes.

Tylkkärin visualisointi mittaa oppiaineeseen hakeneiden ja siihen valittujen välistä yhteyttä. Kuvaajassa matalalla olevissa aineissa on eniten hakijoita per valittu hakija. Yliopisto listaa myös valintakokeeseen saapuneet. Tilastoissa ei erotella, valitaanko opiskelija pääsykokeen vai erillisvalinnan perusteella.

Opiskelija voi saada opiskeluoikeuden erillisvalinnan kautta esimerkiksi suorittamalla menestyksekkäästi avoimen yliopiston kursseja. Matematiikkaa voi päästä lukemaan lukiotodistuksen perusteella. Tämän vuoksi matematiikan pääsykokeeseen saapui viime vuonna vähemmän opiskelijoita kuin otettiin sisään.

 

Kasvatustieteen pääsykokeeseen saavutaan useimmin

Oikeustieteeseen ja lääketieteeseen sisäänpääsyä pidetään yleensä kaikkein vaikeimpana. Valmennusfirma Eximian markkinointipäällikkö Matti Staudingerin mukaan ei ole mielekästä verrata yliopistoon hakeneiden ja sisäänpäässeiden välistä yhteyttä. Hän muistuttaa, että kokeeseen saattaa saapua paikalle vain puolet ilmoittautuneista.

– Meillä lääketieteellisen valmennuskurssi on myydyin tuoteryhmä. Järkevämpää olisi mitata opiskeluun käytettyjen tuntien ja sisäänpääsyn välistä yhteyttä. Tämä toki vaatisi laajan tutkimuksen tekemistä, Staudinger analysoi.

Oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan hakijoista viime keväänä pääsykokeeseen osallistui noin 60 prosenttia hakeneista. Jäljelle jäävät 40 prosenttia eivät saapuneet kokeeseen tai anoivat opiskelupaikkaa erillisvalinnan kautta. Tilastot eivät kerro, kuinka suuri osuus kokeesta poissaolevista on yrittänyt saada opiskelupaikkaa erillisvalinnan kautta.

Viime vuonna neljä viidestä kasvatustieteelliseen hakeneesta osallistui pääsykokeeseen. Tämä oli korkein määrä Turun yliopistossa.

 

Suosituimmissa aineissa pieni vuosittainen vaihtelu

Psykologia, logopedia, luokanopettajakoulutus ja biologia ovat esimerkkejä oppiaineista, jotka joutuvat tekemään tiukan opiskelijavalinnan. Näissä aineissa tilanne on pysynyt suurin piirtein samana viimeisen viiden vuoden aikana.

Visualisoinnissa punaisella näkyvissä kohteissa sisäänpääsyprosentti on vaihdellut viimeisen viiden vuoden aikana paljon, sinisissä jonkin verran, mustissa vähän. Nämä tiedot auttavat ennakoimaan sitä, millaiseen kilpailuun on joutumassa hakiessaan itse opiskelupaikkaa. Esimerkiksi punaisella näkyvän erityispedagogiikan sisäänottomäärä on vaihdellut 6:n 20:n prosentin välillä.

 

Tiukka seula kertoo puutteellisista resursseista

Vuosien 2009 ja 2013 välillä psykologiaan on valittu alle 3,5 prosenttia pääaineeseen hakeneista. Luku on ollut jokaisena vuotena Turun yliopiston pienin. Tämä takaa psykologian opiskelijoiden korkean tason, mutta noin 30 opiskelijan sisäänottokapasiteetti ei riitä tällä hetkellä vastaamaan yhteiskunnan tarpeita.

Vuonna 2012 yksistään julkisella sektorilla oli täyttämättä yli 100 psykologin vakanssia. Kentältä kuuluvien äänten perustella pulaa on myös sosiaalityöntekijöistä, luokanopettajista ja logopedeistä. Sosiaalityön sisäänottokiintiö lähes tuplattiin viime keväänä Turun yliopistossa 30 opiskelijaan. Se on askel oikeaan suuntaan, mutta vastaavia liikkeitä olisi syytä tehdä muissakin oppiaineissa.

Motivoituneita ja soveltuvia opiskelijoita on enemmän kuin joka kahdeskymmenes hakija. Tiukat valintakriteerit ajavat tilanteeseen, jossa opiskelupaikkaa haetaan vuosia. Tällöin työmarkkinoille siirtyminen viivästyy merkittävästi alalla, jota vaivaa työvoimapula. Tällaisia mekanismeja tulisi systemaattisesti purkaa korkeakoulupolitiikassa.

– Joel Kanerva

Lähde: Turun yliopiston hakijatilastot

Tilaa Infograafikon uutiskirje

Välitän uutiskirjeen tilaajille uusimmat täällä julkaistavat infografiikat. Lisäksi uutiskirjeen tilaajana saat uusimmat vinkkini, miten jokainen voi esittää tietoa paremmin ja visuaalisemmin. Vinkit perustuvat kokemuksiini infografiikan ja datavisualisoinnin asiantuntijana.






TAGS >